Koira voi tuottaa itselleen menestymistä ja näin voidaan kehittää mm. itsevarmuutta
Testit-nimestä huolimatta Petotestit® ovat paljon muutakin kuin reaktioiden kartoitusta. Monet asiaan sen tarkemmin perehtymättömät vertaavat Petotestejä suoraviivaisesti virallisiin luonteenarvioimistesteihin, joissa toimitaan aina tietyllä, kaikille koirille varsin identtisellä tavalla, saaden aikaan reaktioita ja näitä reaktioita arvioidaan sitten rodun ihanteeseen verrattuna, luonnetestissä myös pisteytettynä. Petotesteissä toki on tietyt toimintamallit, mutta ne perustuvat erittäin yksilölliseen ja koiralähtöiseen tapaan, jossa koiran reaktiot ja valinnat vaikuttavat suuresti mm. petojen tuottamiin vaikutteisiin eikä ole mitään tiettyä vakioitua kaavaa olemassa. Koira saa selvittää tilannetta rauhassa, koiran tekemiä valintoja tuetaan, luodaan koiralle hallinnan tunne, vapaus valita eikä koiria pisteytetä tai aseteta paremmuusjärjestykseen.
Läsnä ovat siis elementit, jotka ovat myös tutkitusti resilienssin kehittämisessä tärkeitä: koira saa toimia itsenäisesti ja tuottaa omilla valinnoillaan itselleen menestymistä, koiralla säilyy hallinnantunne sekä omistaja tai ohjaaja on sosiaalinen tuki koiralle ja ohjaajaa myös tarvittaessa ohjataan koiran kannustamiseen ja kehumiseen. Testin kulku on koiralle ennakoitavissa, testi alkaa kauempaa hajukuvalla ja koulutustilannetta säädellään jatkuvasti koiraa lukien, välttäen tarpeetonta koiran fyysistä tai psyykkistä kuormitusta. Hallitut haasteet ja niistä selviytyminen on tutkitusti yksi tärkeä osa resilienssin kehittämistä (Horn ym. 2016; Hornor, 2016; Russo, Murrough, Han, Charney, Nestler, 2012). Petotesteissä® hyödynnetään mm. luontaisia positiivisia vahvisteita sekä sosiaalisesti välittynyttä positiivista vahvistusta.
Kyseessä on simuloitu, mutta potentiaalisesti jokaiselle koiralle tosielämässäkin mahdollinen tilanne, olipa kyseessä pentu tai aikuinen koira. Petokohtaamistilanteessa käyttäytymisen funktio voi vaihdella. Käyttäytymisen funktio tarkoittaa tehtävää tai tarkoitusta, mitä jokin käyttäytyminen palvelee sekä mikä on käyttäytymisen suhde sen seuraukseen, esimerkiksi huomion saaminen, pakeneminen ja jonkin hyödykkeen tai aististimulaation saaminen (Tuomisto 2022).
Petotesteissä® koiran käyttäytymisen funktio voi olla mm. pedon karkotus tai saalistamiseen liittyvä käyttäytyminen tai pakeneminen tilanteesta, funktio voi myös vaihtua koulutustilanteen aikana. Petotestitilanteessa nähdään aluksi respondenttia käyttäytymistä (esimerkiksi valpastuminen), joka on refleksiivistä käyttäytymistä ja jonka syynä on ehdollistumattomat vaikutteet (esim. hajukuva, pedon näkeminen) (Tuomisto ym. 2022). Ehdollistumaton vaikute (unconditional/unconditioned stimulus, US) esim. pedon näkeminen, herättää ehdollistumattoman vasteen (unconditioned response, UR), esim. etäisyyden ottamisen, joka on ollut lajin selviytymisen kannalta tärkeää.
Lähestymis-välttämis-käyttäytymisen erilaiset muodot (esim. pedon karkotus tai etäisyyden otto) ovat respondenttia käyttäytymistä ja peto liikkuessaan tuottaa vaikutteita ja vaste syntyy koirassa koirakohtaisen yksilöllisesti. Koulutustilanteen edetessä tulee mukaan kuitenkin operanttia käyttäytymistä, sillä koira oppii tilanteessa ja se saa esimerkiksi jollain tavalla edes pienestikin yrittäessään karkottaessaan petoa vahvisteita (peto kääntyy tai etääntyy koirasta). Koira oppii hyvin nopeasti, että se pystyy vaikuttamaan tilanteessa ympäristöönsä ja koiran pienetkin yritykset tuottavat menestystä eli aikaansaavat pedossa reaktion, jonka koira kokee itselleen toivottuna.
Operantti käyttäytyminen tarkoittaa käyttäytymistä, johon vaikuttavat sekä sitä edeltävät että sitä seuraavat tekijät ja määrittävät sen käyttäytymisen uudelleen esiintymisen. Nämä käyttäytymiset itsessään toimivat luontaisena positiivisena vahvisteena. Merkityksellistä on, että koira voi kokea vaikuttavansa tilanteessa itsenäisesti ja tämä synnyttää tilanteessa myös hallinnantunnetta, joka on yleisesti koirille palkitsevaa. Olipa koiran valinta mikä tahansa, se saa joka tapauksessa ehdollistumatonta vahvistusta (unconditioned reinforcement). Tämä on käyttäytymisen vahvistukseen liittyvä prosessi, joka on ollut lajin selviytymisen kannalta tärkeää (Tuomisto ym, 2022).
Tutkijatiimi (Rooney ym. 2016) toteaa oman tutkimuksensa päätteeksi: ”Pelkokäyttäytymisen kehittyminen on osittain perinnöllistä, mutta myös ympäristöllä ja oppimishistorialla on merkitystä. Sellaisten ominaisuuksien tunnistaminen, jotka ennustavat luotettavasti stressinsietokykyä, näiden ominaisuuksien huolellinen jalostus, ennakoivien testien hyödyntäminen pennuille ja hankituille eläimille, eläinten kasvattaminen optimaalisissa ympäristöissä ja niiden saattaminen erilaisiin ärsykkeisiin positiivisella, kontrolloidulla ja asteittaisella tavalla voi auttaa minimoimaan niiden koirien määrän, jotka kehittävät työtä estäviä pelkoja. Tulevissa tutkimuksessa tulisi tutkia innovatiivisia menetelmiä, joilla mitataan parhaiten koirien suhteellista kestävyyttä stressaaville tapahtumille, ja kehittää optimaalisia protokollia tällaisen sietokyvyn parantamiseksi.” (Rooney ym. 2016.)
Tämän ajatuksen Petotestit® haluaa laajentaa koskemaan aivan kaikkia koiria, ei vain ainoastaan työkoiria erilaisissa työtehtävissä. Jokaisen koiran elämässä tärkeää olisi, että koira voisi elää mahdollisimman hyvää koiranelämää, psyykkisesti ja fyysisesti mahdollisimman hyvinvoivana. Stressinsietokyvyn lisääminen hallitulla tavalla ja koiran itsevarmuuden kehittämien ovat kokonaisvaltaista hyvinvointia voimistavia tekijöitä.