Usein kysyttyä ja vähän muutakin...
 

Vaaditaanko koiralta tietty ikä,  onko testeihin jokin ikäraja? 
- Testeihin ei ole ikärajaa, vaan testata voi myös pentuja tai nuoria koiria. Kasvattajat voivat testata esimerkiksi ennen luovutusta koko pentueen kerralla. Alaikärajaksi voisi siis sanoa n.7-8 viikkoa. Jokaiselle koiralle testit tehdään aina täysin yksilöllisesti ja  pedot käyttäytyvät koiran kehitystason ja iän yms. huomioiden. Erityisesti pentujen ja nuorten koirien kohdalla otetaan aina huomioon myös koirien psyykkinen kehitystaso. 

Testin tarkoitus? 
- Koiranomistajat oppivat lukemaan oman koiransa käytöstä ja parhaimmassa tapauksessa näin pelastamaan sekä oma että omistajan nahka. Testissä esiin tuleva koirien rohkeustaso ja kyky palautua antavat myös työkaluja yleisesti erilaisiin koiraharrastuslajeihin esimerkiksi koiran työskentelykestävyydestä, hermorakenteesta ja kovuudesta. Testeistä hyötyvät siis omistajineen aivan kaiken rotuiset koirat ikään ja kokoon sekä käyttötarkoitukseen katsomatta. 

​Kuinka petotestiin ilmoittaudutaan? 
- Testiin ilmoittaudutaan ilmottautumiskaavakkeen kautta. Testikalenterin kautta pääset ilmoittautumaan. Tapahtumat löytyvät myös Facebook- sivuiltamme. Mikäli et onnistu ilmoittautumisessa sähköisesti, voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla ilmot.petotestit@gmail.com tai puhelimitse (numerot sivun alareunassa).

Mille pedolle ilmoittautuisin? Onko pedolla merkitystä ja onko hyötyä testata vaikka kaikilla pedoilla?
- Kaikki pedot ovat erilaisia, luonnossakin. Saman koiran reaktio eri petoon voi vaihdella suuresti. Kaikilla koirilla ei tule aivan niin selkeää eroa, mutta suurella osalla on hyvinkin selkeä ero. Eroa tulee esim. reaktioissa, etäisyydessä ja haukkutiheydessä ja haukkuäänessä jne. 

Karhu on pedoista se, jolle ehdottomasti suosittelemme ensisijaisesti. Sen kanssa koiran reaktiot ovat aina selkeimmät ja sitä koira ei sekoita koskaan mihinkään, esim. toiseen koiraeläimeen. Koiran luonneominaisuuksia voidaan Petotestissä kartoittaa myös hyvinkin samaan tapaan kuin missä tahansa luonteenarvioimistestissä.
Karhutesti antaa tässä kohden suurimman hyödyn ihmisille ja se hyöty kantaa aivan jokaisen arkipäivään. Testistä saatu anti palvelee sekä ihmistä että koiraa ja myös yhteistyö koiran kanssa voi parantua, kun 
ihminen oppii lisää omasta koirastaan. 

Karhu on Suomessa tällä hetkellä se ykköspeto, karhuja on lukumäärällisesti eniten. Toki jos mökkeilee ja alueella on paljon vaikkapa susia, mutta ei juurikaan karhuja, silloin toki voi olla järkevää aloittaa sudesta.  Mutta aivan yleisellä tasolla eniten tietoa koiran luonteesta antaa karhutesti. Meille voi myös soittaa ja keskustella vaikkapa Askon kanssa suoraan, jos asiaan haluat vielä lisäselvyyttä. Tai laittamalla viestiä, vastaamme mielellämme kyllä. 


Millaiselle paikalle testi voidaan järjestää? 
-Koiran kannalta ei ole todellisuudessa merkitystä, millaisella paikalla testi tapahtuu, onko metsä vai pelikenttä tmv. Nykyään villieläimiä tavataan myös taajamissa, joten käytännössä petoeläin voi tulla vastaan missä vaan. Tärkeimpänä asia meille Petotesteissä on, että koirilla on mahdollisuus keskittyä olennaiseen turvallisesti ja ihmiset koirineen saisivat yksilöllisen ja ainutlaatuisen tilaisuuden. Siksi Petotestit järjestävät testit aina siten, että muu ympäristön häiriö olisi mahdollisimman minimoitu. Tämän vuoksi emme testaa suurissa yleisötapahtumissa tai testipaikoilla, joissa on paljon häiriötekijöitä ympäristössä. Testipaikoiksi soveltuvat hyvin koulujen kentät, yritysten piha-alueet yms., joissa on kova ja mahdollisimman tasainen pohja.

Millaisella paikalla testiä ei voida järjestää?
-Yleisötilaisuudet (esim. messut, muut isot yleisötapahtumat) eivät sovellu testipaikoiksi . Koska näissä tulee liikaa häiriötä ja tämä aiheuttaa koirille helposti sijaistoimintoja eli ei saada välttämättä oikeanlaista testitulosta.
- Liian pienet alueet, erityisesti pienet ja suljetut tilat (esim. jääkiekkokaukalo, tenniskenttä) eivät sovellu, koska koirilla pitää olla aina tilaa ja hyvä pakomahdollisuus. 
-Pehmeä hiekkakenttä, (esim. ratsastuskenttä tai vastaava) ei sovellu eikä myöskään ruoho ja tekonurmi, koska konepetojen liikkuminen hankaloituu ja tämä haittaa testin laadukasta suorittamista.

 

Voiko juoksuisen koiran tuoda testiin? 
- Kyllä, mutta juoksunartut testataan aina päivän viimeisenä.

Voiko testiin tuoda rekisteröimättömän koiran? 
-Kyllä voi. Testeihin voi osallistua aivan kaikki koirat, myös sekarotuiset ja rekisteröimättömät koirat.

​

Kauanko testi kestää?
- Testin kesto vaihtelee, sillä testit toteutetaan aina koirakohtaisen yksilöllisesti. Keskimäärin testi kestää noin 15 min. ( Siihen sisältyy haastattelu, testiosuus ja palaute.)  Testissä  itse petokohtaaminen voi siis kestää muutamasta sekunnista pariin kymmeneen minuuttiin.  Toimimme aina koirien ehdoilla ja koiralähtöisesti. Tarkoitus ei ole tarpeettomasti paineistaa koiria vaan tarkkailla reaktioita ja myös turvallisella tavalla antaa koirille kokemus pedoista jatkoa ajatellen. 

​

Millainen panta koiralla tulee olla testissä?
- Testissä käytettävän pannan tulee olla vahva ja sopivan kokoinen, ettei koira vedä siitä päätään läpi. Täysin kuristavaa pantaa ei hyväksytä. Valjaiden käyttö on sallittu.

Voiko testipaikalla kuvata tai saako kuvia ostaa?
- Testejä voi kuvata ja ottaa myös videoita. Suosittelemmekin, että mikäli haluat tallentaa varmimmin omat Petotestimuistosi, varaudut omiin kuvausjärjestelyihin. Monilla testipaikoilla on valokuvaaja, jonka ottamia kuvia löytyy Facebook-sivulta "Petotestit koirille" ja kuvat ovat sieltä käytettävissä omaan käyttöön.

​

Voiko koiran testata eri pedoilla samana päivänä?
- Testaamme vain yhden pedon/testin per päivä, sillä jo yksikin testi voi olla koiralle psyykkisesti tai fyysisesti sen verran kuormittava, että toisen testin tekeminen voisi aiheuttaa tarpeetonta stressiä. Koirien elimistössä tapahtuu aina myös ihmisen silmään näkymättömiä fysiologisia muutoksia. Petotesteissä vältämme tarpeetonta psyykkistä ja fyysistä kuormitusta. Koirien hyvä palautuminen ennen uutta testiä on tärkeää jo koirien oppimisenkin kannalta. Näin saadaan paras lopputulos koiran edun nimissä. 

​

Reagoiko koira eri ohjaajan kanssa eri tavalla? - Reaktio on ollut sama ohjaajasta riippumatta. Koira toimii viettiensä pohjalta välittämättä siitä, kuka hihnan päässä on.

 

Reagoiko koira täytettyyn eläimeen samoin kuin oikeaan? - Testissä käytetään aitoja petojen hajuja: ulosteita, karvoja ja pesätarpeita, joilla myös eläimet on "hajustettu". Koiralle tilanne on todellinen. Hajut ovat siis aidot ja ne kertovat koiralle vaarasta, koiran perimä vaikuttaa siihen, miten koira reagoi. Ei ole merkitystä liikkuuko peto omin jaloin vai pyörillä. Koirille merkitsevää on elekieli - täytettyjen petojen  kehonkieli on hyvin aidon uhkaava ja pedot on täyttänyt alansa erittäin kokenut ja taitava ammattilainen vain Petotestejä varten. Eläinten asennoissa yms. on huomioitu myös pienemmät koirat.  Vaanivat pedothan eivät myöskään pidä ääntä, joten siksi pedot eivät ääntele. Testeissä on käynyt runsaslukuinen joukko koiria, joilla on vahva luonnonpetokokemus (esim. Kokeneita SRVA-koiria) ja reaktio Petotestien täytettyihin petoihin on ollut sama kuin luonnonpedoille. 

​

Käyttäytyykö koira eri lailla omalla reviirillään kuin Petotestissä?- Koiran todellinen toimintakyky ja rohkeus ei ole paikkasidonnaista. Omalla reviirillä käyttäytymiseen vaikuttaa koiran luonneominaisuuksien lisäksi myös mm. opittu käytös, aidat, muu koiralauma sekä mahdolliset koiralle tärkeät resurssit. Epävarmempi koira saattaa kyetä toimimaan  tehokkaammin tutussa ympäristössä mm. opitun käytöksen turvin, mutta Petotesteissä koiran perusluonne kuitenkin paljastuu ja nimenomaan yksilötesteissä yksilöominaisuudet tulevat selvimmin esiin. Koiria on testattu myös omilla alueillaan ja epävarma koira on epävarma koira tosipaikan tullen myös omalla alueellaan. 
 

Miksi testissänne ei käytetä äänitehosteita? - Vaaniva/saalistava eläin ei ääntele vaan hiljaa lähestyvä, tuijottava peto on koiralle aidompi ja haastavampi.
 

Miten koiran pitäisi reagoida Petotestissä? - Toivottavin reaktio on selkeä, voimakas ja tulee välittömästi.
Koira voi yrittää karkottaa pedon, pitää sen paikallaan, ilmoittaa pedosta tai koira pakenee paikalta. Kuitenkaan se ei saisi lamaantua toimintakyvyttömäksi. Kaikilla koirilla rotuun katsomatta on sama periaate: Ne haluaisivat päästä uhkasta eroon, mutta vain pieni osa koirista kykenee toimimaan pedot karkottaen. Koiralle tulee testissä "taistele tai pakene"-tilanne, jossa se saattaa joskus joutua näiden kahden vaihtoehdon väliseen ristiriitatilanteeseen, jolloin koira alkaa esittää sijaistoimintoja. Suurin osa koirista kykenee hetken päästä tekemään itselleen järkevimmän ratkaisun ja täytyy muistaa että myös pakeneminen on toimintakykyä. 

​

Onko testipaikka aidattu vai pidetäänkö koira hihnassa? - Mikäli testataan aidatulla alueella, sen on oltava riittävän suuri jotta koiralla on todella hyvä väistämis- tai pakomahdollisuus. (Pieni aidattu alue esim. tenniskenttä ei ole riittävän tilava) Testissä käytetään pitkää n. 10m liinaa (Huom! Liina löytyy meiltä lainaksi).

Mitä tarkoittaa laumatesti, voinko tuoda koirani sellaiseen? Montako koiraa voi olla kerrallaan laumatestissä?
Laumatesti voidaan tehdä saman perheen koirille, jotka tulevat toimeen keskenään. Koirien lukumäärä on kahdesta ylöspäin, järkevä maksimi alkaa olla viisi tai kuusi koiraa kerralla. Jokainen koira tarvitsee oman ihmisen liinan päähän. Laumatestistä paras informaatio tulee, kun koirat ovat aiemmin käyneet yksilötestissä (ei kuitenkaan samana testipäivänä), josta ne ovat saaneet tarkat yksilölliset arvostelut. Laumatesti tulee ikäänkuin mansikkana kakun päälle antaen lisätietoa mm. laumadynamiikasta jne.

"Apua - unohdin koirani rokotustodistuksen kotiin, voiko koirani osallistua testiin?"
Emme tarkista rokotustodistuksia, mutta jokaisen koiranomistajan on syytä pitää koiriensa rokotussuoja aina  suositusten mukaisesti ajantasalla, liikkuipa missä hyvänsä tai oleilisi vain kotonurkilla. Koirat eivät saa olla testin aikana edes näköyhteydessä toisiinsa. Suosittelemme välttämään koirien keskinäistä kanssakäymistä myös itse testien ulkopuolellakin testialueen tuntumassa, sillä ensinnäkin testi kuormittaa koiria yksilöllisesti ja tästä johtuen koirat ovat usein väsyneitä eikä tuttavuus edes tuttuihin koiriin ole välttämättä koiralle mieluisaa. Lisäksi koirien keskinäiset leikit ja "keskustelut" saattavat häiritä testiä suorittavia koiria. 

Koirani on aggressiivinen muille koirille, voinko tuoda sen testiin? 
- Koirat tulevat testiin kukin omalla vuorollaan eivätkä koirat saa olla testin aikana edes näköyhteydessä toisiinsa. Suosittelemme välttämään kaikkea koirien keskinäistä kanssakäymistä myös itse testien ulkopuolellakin testialueen tuntumassa, sillä ensinnäkin testi kuormittaa koiria yksilöllisesti ja tästä johtuen koirat ovat usein väsyneitä eikä kontakti edes tuttuihin koiriin ole välttämättä koiralle mieluisaa. Lisäksi koirien keskinäiset leikit ja "keskustelut" saattavat häiritä testiä suorittavia koiria.  

Eikö koirat ole kuitenkin niin viisaita, että ne erottavat täytetyt pedot aidoista?  
- Testeissä on käynyt jo useita tuhansia koiria, joista todella runsaslukuinen joukko edustaa aivan kärkipään työkoiria (esim. SRVA-koirat, muut metsästyskoirat, karjatilojen yms. vahdit jne), joilla on takana lukuisia luonnonpetokohtaamisia ja ovat työssään todistettavasti toimivia. Nämä koirat ovat toimineet testeissämme samalla tavoin kuin aidoissa luonnonpetokohtaamisissa. 

Petotesteissä yhdistyy aito hajumaailma, petojen vakuuttava ja uhkaava elekieli ja ammattitaitoinen petoeläinten ohjaus aina koirakohtaisesti -  nämä seikat vaikuttavat vahvasti siihen, että nämä todelliset työkoiratkin toimivat aivan kuten luonnonpetokohtaamisissa. Jokainen petokohtaaminen on kuitenkin ainutlaatuinen ja myös etäisyys petoon vaikuttaa koiran käytökseen. Mitä etäämpänä peto on koirasta, sen vähemmän se koiraa paineistaa. Myös saman koiran reaktio eri petoihin vaihtelee ja turvaetäisyys petoon on erilainen. 

"Koirani ei välittänyt mitään pedosta" / "Koirani kusaisi petoon ja lähti paikalta"
Koirat toimivat erilaisissa tilanteissa itsensä kannalta parhaaksi katsomallaan tavalla ja ne tekevät tilannearvioita ja valintoja sen mukaan.  Täytyy muistaa, että Lassie ja RinTinTin ovat elokuvahahmoja. Outo ja uusi tilanne jännittää ja koirat turvautuvat monenlaisiin koiramaisiin keinoihin.  Meille ihmisille voi olla karua ajatella, että koirat ovat opportunisteja. Ne puolustavat resurssejaan vain niin kauan kuin kokevat siihen tarvetta - tärkein resurssi on se koiran oma henki tietenkin. 

Koirilla on monia tapoja selviytyä haasteista. Yksi keino selviytyä on tietenkin  koettaa karkottaa uhka, mutta aivan yhtä normaalia  on välttämiskäyttäytyminen, johon kuuluu myös sinne tänne virtsailu kaikenlaisen merkityksettömältä näyttävän haahuilun lisäksi. (Joskaan tämä virtsailu ei ole ikinä kohdistunut itse petoihin - ne jutut voidaan kuitata humoristisesti hauskana urbaanilegendana. ) 
Virtsailua nähdään usein sijaistoimintona, kun koira yrittää ratkaista ylipäätään  stressaavaa ja haastavaa tilannetta missä tahansa. Virtsailu sinne tänne on kovin tuttua esim. erilaisissa koulutustilanteissa ja siitä herää ihmisillä ajatuksia,  että "Se jallittaa omistajaa" yms - todellisuudessa koira joko rauhoittelee tilannetta,  on stressaantunut esim. koulutustehtävästä ja tarvitsee pienen breikin. Kun koira on kokenut paineistumista tai uhkaa, jossa se ei oikein tiedä, miten kannattaisi toimia,  se yrittää ratkaista asiaa erilaisin sijaistoiminnoin sekä esittää  myös rauhoittavia eleitä. 

Näitä ovat mm. maan nuuskiminen, selän kääntäminen, pään kääntäminen, huulten lipominen, turkin ravistelu yms. Nämä  eleet ovat usein hienovaraisia ja joskus ne jäävät omistajilta huomaamatta, tai ne tulkitaan väärin:"Ei se välitä". Nämä eleet ovat koirien tapa selvitä yleensäkin stressaavasta ja uhkaavasta tilanteesta. Se ei siis todellakaan tarkoita, etteikö koira "välitä" mitään tilanteesta ja tämä tulkintavirhe tulisi huomioida muutoinkin arjessa, näin vältyttäisiin monilta turhilta puremilta ja ikäviltä tilanteilta arjessakin. Ennen kuin koirat esittävät hyökkääviä eleitä ja puolustavat itseään,  ne usein esittävät useita rauhoittavia eleitä selvittääkseen tilanteen rauhanomaisesti. Se karhu tai muu peto on koiran näkökulmasta katsoen oikea peto eli uhka, jonka kohtaamisessa koirat toimivat itsensä kannalta parhaaksi katsomallaan tavalla. Uhkatilanteen selvittäminen karkottamalla ei välttämättä olekaan koiran valinta. Osa koirista saattaa yllättäen mielistellä, esittää leikkiinkutsumiseleitä sekä käyttäytyä pentumaisesti. Nämä ovat koirien näkökulmasta katsoen monissa uhkatilanteessa usein toimivia keinoja - kun vastapuolelle esittää ei-uhkaavaa käyttäytymistä, uhkaava tilanne voi ratketa rauhanomaisesti ja tilanne ei eskaloidu pidemmälle. Osa koirista haluaa poistua tilanteesta kokonaan ja saavat sen vapaasti tehdä. Pakeneminenkin on toimintakykyä ja yksi tapa selvittää uhkaava tilanne. Osa koirista voi kuitenkin alkaa myös lamaantua, tällöin ne eivät kykene enää edes poistumaan ja alkaa esiintyä stressikäyttäytymistä ja tällaisessa tilanteessa testiä jatketa. 

Oman koiran käyttäytymiseen kannattaa suhtautua avoimin ja realistisin mielin aina, sillä se on ehdottomasti koiran ja myös omistajan etu. Näin pystyt olemaan koiranomistajana mahdollisimman reilu koirallesi ja asettaa sille haasteita ja tehtäviä juuri sille yksilölle sopivalla tasolla. Koiratkin ikääntyvät ja pitää muistaa, että iäkkäämpi koira ei enää halua samalla tavalla haastaa tai ottaa haasteita vastaan, sillä se puntaroi tilanteet myös omien voimiensa mukaan ja luonnollisesti erilaiset kognitiiviset taidotkin tuppaavat ikääntyneillä koirilla heikkenemään.

Koirat siis välittävät ja reagoivat, mutta jokainen yksilöllisellä tavalla ja joskus tämä voi olla hämmentävää, sillä koirien aiempi, opittu käytös voi poiketa suuresti siitä, miten ne ratkaisevat uusia ja outoja asioita. (Tulee muistaa toki sekin, että käyttäytymiseen vaikuttavat monet tekijät, esim. uni ja lepo, terveydentila, hormonaaliset seikat jne. )