Usein kysyttyä ja vähän muutakin...
 

Testin tarkoitus? 
- Petotestit®️ ovat testimuoto, mutta samalla testit tarjoavat myös mahdollisuuden kouluttaa ja auttaa koiria ja koirien omistajia hyvin monipuolisesti. Petotestien®️  avulla lisäät omaa tuntemustasi yleisesti koirasi luonteesta ja käyttäytymisestä sekä opit havaitsemaan sekä ennakoimaan myös  mahdollisen petovaaran tulkitsemalla koirasi reaktioita. Opit omasta koirastasi ominaisuuksia, joita ei normaalissa arjessa välttämättä tule esiin - tämä lisää tietoisuutta ja turvallisuutta omaa koiraa kohtaan erilaisissa tilanteissa. Kasvattajat saavat lisätietoa koiriensa ominaisuuksista, testit tarjoavat työkaluja myös jalostukseen. 

Testissä esiin tuleva koirien rohkeustaso ja kyky palautua antavat myös työkaluja yleisesti erilaisiin koiraharrastuslajeihin esimerkiksi koiran työskentelykestävyydestä, hermorakenteesta ja kovuudesta.  Petotestit ® ovat siis testimuoto, mutta samalla tarjoavat mahdollisuuden kouluttaa ja auttaa koiria ja koirien omistajia hyvin monipuolisesti

Petotesteissä tärkeässä roolissa on koirien kokonaisvaltainen hyvinvointi ja siihen kuuluvat mm. koiran terveen itsetunnon rakentaminen sekä käyttäytymistarpeiden purkaminen ja virikkeellistäminen. Testien avulla voidaan auttaa ratkaisemaan erilaisia haastavia tilanteita koirien käyttäytymisessä.  Esimerkiksi monet "ADHD-koirat" , herkät ja epävarmat koirat, reaktiiviset koirat, aggressiivisesti käyttäytyvät koirat jne. ovat hyötyneet Petotesteistä®️ ja niistä saadusta tiedosta, jonka avulla voidaan vaikuttaa paremmin jatkossa myös muilla koulutuksellisilla menetelmillä. 

ONNELLINEN KOIRA - ONNELLINEN OMISTAJA! 
Arkielämän sekä erilaisten harrastusten parissa tulevat monet tilanteet helpottuvat ja elämänlaatunne yhdessä koirasi kanssa paranee, kun opit tuntemaan ja ymmärtämään omaa koiraasi yhä paremmin!  


​Kuinka Petotestiin®  ilmoittaudutaan? 
- Testiin ilmoittaudutaan helpoimmin ja kätevimmin ilmottautumiskaavakkeen kautta. Testikalenterin kautta pääset ilmoittautumaan. Tapahtumat löytyvät myös Facebook- sivuiltamme. Mikäli et onnistu ilmoittautumisessa sähköisesti, voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla ilmot.petotestit@gmail.com tai puhelimitse (numerot sivun alareunassa).

Vaaditaanko koiralta tietty ikä,  onko testeihin jokin ikäraja esim. 2v kuten luonnetestiin? 
- Testeihin ei ole käytännössä ikärajaa, vaan Petotesteihin tulla myös pennun tai nuoren koiran kanssa. Testit ovat nimestään huolimatta enemmänkin koulutustilaisuus, joka räätälöityy aina koirakohtaisesti ja yksilöllisesti, mitä esimerkiksi luonnetesteissä ei samalla tavalla tapahdu. Ikärajaksi voisi kuitenkin sanoa, että pentu  kokee luovutusiän jälkeen isoja elämänmuutoksia, joten alaikärajaksi voisimme suositella noin 12 viikkoa. Koulutustilanne toteutetaan aina täysin yksilöllisesti ja  pedot käyttäytyvät koiran kehitystason ja iän yms. huomioiden. Erityisesti pentujen ja nuorten koirien kohdalla otetaan aina huomioon myös koirien psyykkinen kehitystaso. Mikäli narttu on mukana pentujensa kanssa, tulee nartun synnytyksestä olla kulunut vähintään 75 vuorokautta.   

"Koirani on ihan vain seurakoira, voinko osallistua?"
- Petotestit® räätälöityvät erilaisille koirille ja testatuissa roduissa on liki 300 eri rotua. On erilaisia seurakoiria, harrastuskoiria, työkoiria, laumanvartijakoiria, metsästyskoiria, avustajakoiria jne. Jos puhutaan yksinomaan petokohtaamistilanteiden ennakoimisesta, niin kasvava suurpetojen määrän nousu Suomessa johtaa väistämättä siihen tilanteeseen, että kuka vain voi törmätä luonnonpetoon käytännössä missä tahansa päin Suomea ja myös taajama-alueella. Koiralle ja omistajalle Petotestit® tarjoavat mahdollisuuden ennakoida petouhkatilanteet paremmin ja välttyä sellaisilta. Se voi olla jopa koiran ja omistajan "henkivakuutus". Sen lisäksi erityisesti karhutestin avulla voidaan koirien luonneominaisuuksia kartoittaa ja arvioida  ja myös auttaa koiria rakentamaan parempaa uusista tai haasteellisista ja oudoista tilanteista selviytymiskykyä,  joka sitten kantaa kaikenlaiseen arkeen ja harrastuksiin. 

"Pelkään, että koirani alkaa räyhätä kaikille ja kaikesta, kun se oppii ärjymään pedolle"
- Tulee muistaa, että käyttäytyminen on aina kontekstisidonnaista ja Petotesteissä kohteena on aina jokin peto - ei esimerkiksi ihmisuhka tai jokin koiralle arkipäiväinen asia. Hyvin monet remmiräyhäämiseen taipuvaiset koirat ovat itseasiassa  saaneet ongelmiinsa apuja. Luonnollisesti testin jälkeen koira voi olla väsynyt ja ärtyisämpi ja  vuodesta 2012 alkaen kun olemme toimineet, emme ole saaneet sellaisia raportteja eikä omatkaan kokemukset tue ajatusta, että koira oppisi räyhäämään kaikelle ja kaikesta, kun se on saanut haukkua jollekin pedolle. 


Mille pedolle ilmoittautuisin? Onko pedolla merkitystä ja onko hyötyä testata vaikka kaikilla pedoilla?
- Kaikki pedot ovat erilaisia, luonnossakin. Saman koiran reaktio eri petoon voi vaihdella suuresti. Kaikilla koirilla ei tule aivan niin selkeää eroa, mutta suurella osalla on hyvinkin selkeä ero. Eroa tulee esim. reaktioissa, etäisyydessä ja haukkutiheydessä ja haukkuäänessä jne. 

Karhu on pedoista se, jolle ehdottomasti suosittelemme ensisijaisesti. Sen kanssa koiran reaktiot ovat aina selkeimmät ja sitä koira ei sekoita koskaan mihinkään, esim. toiseen koiraeläimeen. Koiran luonneominaisuuksia voidaan Petotestissä kartoittaa myös hyvinkin samaan tapaan kuin missä tahansa luonteenarvioimistestissä.

Karhutesti antaa tässä kohden suurimman hyödyn ihmisille ja se hyöty kantaa aivan jokaisen arkipäivään. Testistä saatu anti palvelee sekä ihmistä että koiraa ja myös yhteistyö koiran kanssa voi parantua, kun ihminen oppii lisää omasta koirastaan. Karhutestin avulla voidaan myös parhaiten auttaa koiraa sen terveen itsetunnon rakentamisessa.

Yksi syy on myös se, että karhu on Suomessa tällä hetkellä se ykköspeto, karhuja on lukumäärällisesti eniten. Toki jos mökkeilee susialueella tai omalla asuinalueella on paljon susia, mutta ei juurikaan karhuja, silloin toki voi olla järkevää aloittaa sudesta.  Mutta aivan yleisellä tasolla eniten tietoa koiran luonteesta antaa karhutesti.  Meille voi myös soittaa ja keskustella vaikkapa Askon kanssa suoraan, jos asiaan haluat vielä lisäselvyyttä. Tai laittamalla viestiä, vastaamme mielellämme kyllä. 


Millaiselle paikalle testi voidaan järjestää? 
-Koiran kannalta ei ole todellisuudessa merkitystä, millaisella paikalla testi tapahtuu, onko metsä vai ulkoilukenttä tmv. Nykyään villieläimiä tavataan myös aivan taajamissa, joten käytännössä petoeläin voi tulla vastaan missä vaan ja milloin vaan. Tärkeimpänä asia meille Petotesteissä on, että koirilla on mahdollisuus keskittyä olennaiseen turvallisesti ja ihmiset koirineen saisivat yksilöllisen ja ainutlaatuisen tilaisuuden. Siksi Petotestit järjestävät testit aina siten, että muu ympäristön häiriö olisi mahdollisimman minimoitu. Tämän vuoksi emme testaa suurissa yleisötapahtumissa tai testipaikoilla, joissa on paljon häiriötekijöitä ympäristössä. Testipaikoiksi soveltuvat hyvin koulujen kentät, yritysten piha-alueet yms., joissa on kova ja mahdollisimman tasainen pohja. Emme testaa pienillä aidatuilla alueilla (esim. tenniskenttä, jääkiekkokaukalo ym) koska näissä koiralla ei ole mahdollisuutta ottaa haluamaansa etäisyyttä, sillä ei ole kunnollista hallinnantunnetta ja tilanteesta tulee koiran kannalta epäreilu. 

Millaisella paikalla testiä ei voida järjestää?
-Yleisötilaisuudet (esim. messut, muut isot yleisötapahtumat) eivät sovellu testipaikoiksi . Koska näissä tulee liikaa häiriötä ja tämä aiheuttaa koirille helposti sijaistoimintoja eli ei saada välttämättä oikeanlaista testitulosta.
- Liian pienet alueet, erityisesti pienet ja suljetut tilat (esim. jääkiekkokaukalo, tenniskenttä) eivät sovellu, koska näissä koiralla ei ole mahdollisuutta ottaa haluamaansa etäisyyttä, eikä koiralla  ole kunnollista hallinnantunnetta, sellaisesta tilanteesta tulee koiran kannalta epäreilu. Koirilla pitää olla aina tilaa ja mahdollisuus ottaa haluamansa etäisyys petoon vapaasti.
-Pehmeä hiekkakenttä, (esim. ratsastuskenttä tai vastaava) ei sovellu eikä myöskään ruoho ja tekonurmi, koska konepetojen liikkuminen hankaloituu ja tämä haittaa tilanteen laadukasta toteuttamista.

Voiko juoksuisen koiran tuoda testiin?
- Kyllä, mutta juoksunartut testataan aina päivän viimeisenä. Muistathan, että jo esikiimavaiheessa oleva narttu, joka merkkailee ahkerasti, tuoksuu aivan liian hurmaavalta urosten nenään. Osalla nartuista vuoto voi olla myös varsin huomaamatonta. Nartun virtsasta että tassunpohjista erittyy huumaavia tuoksuja, jotka voivat häiritä urosten keskittymistä. Mikäli epäilet, että nartullasi voi olla juoksut, ilmoitathan siitä heti kun huomaat asian! Juoksutuoksut voidaan katsoa päättyneeksi, kun "tärppipäivistä" on parisen viikkoa. Osaan nartuista juoksut vaikuttavat hyvin voimakkaasti ja se voi olla esimerkiksi kovin kivulias tai muuten toisissa ajatuksissa. Otathan silloin yhteyttä  niin siirretään  siinä tapauksessa testipäivää toiseen ajankohtaan. 

Mitä tarkoittaa viestissä mainittu "juoksutuoksuinen narttu"?
- Kun huomaat, että narttu alkaa merkkailla, se alkaa jo monen viriilin uroksen nenään tuoksua houkuttelevasti. Sen tassunpohjatkin alkavat erittää feromoneja ja se alkaa siis olla "juoksutuoksuinen". Juoksutuoksut eivät myöskään lopu kuin seinää - käytännössä jopa noin pari viikkoa nk. tärppipäivistä narttu voi tuoksua herkempien urosten mielestä vastustamattoman hyvälle.  Testiin voit osallistua myös tällaisen juoksutuoksuisen koiran kanssa, mutta nämä tuoksuttelijat aikataulutetaan päivän loppupuolelle, jossa ei enää ole uroksia.

Voiko testeihin tuoda valeraskaana olevan koiran? 
- Nartuilla voi olla hyvinkin hankalia valeraskausoireita ja ne kokevat olevansa vastuussa "pennuista". Narttujen hormonaaliset muutokset vaikuttavat käyttäytymiseen ja mikäli nartulla on voimakkaita oireita, sen testipäivää kannattaa siinä tapauksessa siirtää toiseen ajankohtaan.

Voinko tuoda testeihin nartun joka imettää tai on tiineenä (tiineys on vasta ihan aluillaan)? 
- Nartulle, joka on synnyttänyt, on taattava riittävä palautumisaika ja synnytyksestä täytyy olla kulunut vähintään 75 vuorokautta. Kaikki tiineet nartut tulee pitää mahdollisimman stressittömissä olosuhteissa, joten Petotesteihin nartut ovat tervetulleita vasta riittävästi pennuista palauduttuaan. Eli tiineitä narttuja ei voi tuoda testeihin.   

Voiko testiin tuoda rekisteröimättömän koiran? 
-Kyllä voi. Testeihin voi osallistua aivan kaikki koirat, myös sekarotuiset ja rekisteröimättömät koirat.

​

Kauanko testi kestää?
- Testin kesto vaihtelee, sillä testit toteutetaan aina koirakohtaisen yksilöllisesti. Keskimäärin testi kestää noin 15 min. ( Siihen sisältyy haastattelu, testiosuus ja palaute.)  Testissä  itse petokohtaaminen voi siis kestää muutamasta sekunnista pariin kymmeneen minuuttiin - kaikki riippuu täysin koirasta.  Toimimme aina koirien ehdoilla ja koiralähtöisesti. Tarkoitus ei ole tarpeettomasti paineistaa koiria vaan tarkkailla reaktioita ja myös turvallisella tavalla antaa koirille kokemus pedoista jatkoa ajatellen sekä tietenkin mahdollistaa mm. käyttäytymistarpeiden purkaminen siten, että jokainen koira voisi kokea menestymistä ja onnistumisia.

​

Millainen panta koiralla tulee olla testissä?
- Testissä käytettävän pannan tulee olla turvallinen, vahva ja sopivan kokoinen, ettei koira vedä siitä päätään läpi. Täysin kuristavaa pantaa ei hyväksytä emmekä suosittele lainkaan kapeita pantoja. Valjaiden käyttö on sallittu, mikäli koira on niihin tottunut ja valjaat ovat istuvat eikä koira pääse niistä livahtamaan esim peruuttamalla. Valjaissa tulee huomioida liinan kiinnitys selkäpuolelle.

Voiko testipaikalla kuvata tai saako kuvia ostaa?
- Testejä voi  kuvata ja ottaa myös videoita. Suosittelemmekin, että mikäli haluat tallentaa varmimmin omat Petotestimuistosi, varaudut omiin kuvausjärjestelyihin. Toisinaan testipaikoilla voi olla valokuvaaja, jonka ottamia kuvia löytyy Facebook-sivulta "Petotestit koirille", jos kuvat onnistuvat, kuvat ovat sieltä käytettävissä omaan käyttöön. Huomioithan ystävällisesti, että valokuvaus ei kuitenkaan sisälly testien hintaan eikä valokuvaajan ottamia kuvia automaattisesti ole jokaisesta testipaikasta tulossa. 

​

Voiko koiran testata eri pedoilla samana päivänä?
- Testaamme vain yhden pedon/testin per päivä, sillä jo yksikin testi voi olla koiralle psyykkisesti tai fyysisesti sen verran kuormittava, että toisen testin tekeminen voisi aiheuttaa tarpeetonta stressiä. Koirien elimistössä tapahtuu aina myös ihmisen silmään näkymättömiä fysiologisia muutoksia. Petotesteissä vältämme tarpeetonta psyykkistä ja fyysistä kuormitusta. Koirien hyvä palautuminen ennen uutta testiä on tärkeää jo koirien oppimisenkin kannalta. Näin saadaan paras lopputulos koiran edun nimissä. 

Voiko olla jotain esteitä, ettei koiraa voidakaan testata? 
- Vaikka aina koulutustilanne räätälöidään koirakohtaisesti, on kuitenkin tilanteita, joissa testaaminen tulee siirtää toiseen ajankohtaan tai unohtaa jonkun yksilön kohdalta kokonaan. Koiran sairaus tai jokin normaalia toimintaa rajoittava ominaisuus voivat olla esteitä. Esimerkiksi epilepsia, sydänsairaudet, voimakkaat kiputilat, kortisolin eritykseen liittyvät sairaudet, juuri tapahtuneet koiraan vaikuttaneet suuret elämänmuutokset ja erittäin voimakkaat yleistyneet pelkotilat ovat esteitä.

Koiralla ei saa olla rajoitteita liikunnan ja liikkumisen suhteen. Koiran on kyettävä haukkumaan ja hengittämään samaan aikaan ja kyettävä hengittämään myös vähän liikkuneenakin.  Iäkkään koiran ikä ei ole yleensä vielä yksinomaan ongelma, mutta ikääntyminen tuo tullessaan paljon haasteita ja yksi voi olla nivelongelmien lisäksi  koiran kognitiivisten kykyjen heikkeneminen (esim. tilan hahmottaminen, uusiin tilanteisiin adaptoituminen) oleellisesti (dementoituminen) tai huono näkö ja kuulo. 

Koirat, joilla on arkielämää rajoittava ja äärimmäisen voimakas aggressio toisia koiria kohtaan, tulee testata aina ensin karhutestissä ja sen jälkeen tapauskohtaisesti testaajan kanssa sopia, onko susitesti koiran kohdalla sellainen, joka on koiran edun mukaista. Samoin koirat, jotka ovat joutuneet todella voimakkaiden ja pitkäksi aikaa traumatisoivien kokemusten uhreiksi toisten koirien taholta, näissäkin tapauksissa  voi olla järkevintä unohtaa susitestit, ensimmäisenä testinä ainakin. 

 

Reagoiko koira eri ohjaajan kanssa eri tavalla?
- Reaktio on ollut käytännössä sama, ohjaajasta riippumatta, sen verran paljon tätä asiaa kokeiltu käytännössäkin.  Koira toimii loppujen lopuksi opportunistina ja viettiensä pohjalta, välittämättä siitä, kuka hihnan päässä on, vaikka ihminen läsnäolollaan toimiikin sosiaalisena tukena (ja voi antaa sosiaalisia vahvisteita) tarvittaessa ja osalle koirista omistaja voi olla voimakas resurssi. Käytännössä erot eivät ole kuitenkaan suuria ja käyttäytymisen mahdollisella muuttumisella voi olla erinäisiä muita selittäviä tekijöitä, kuten esimerkiksi aiemman testin tuoma oppimishistoria.  

​

Reagoiko koira täytettyyn eläimeen samoin kuin oikeaan?
- Testissä käytetään aitoja petojen hajuja: ulosteita, karvoja ja pesätarpeita, joilla myös eläimet on "hajustettu" aina ennen päivän alkua. Koiralle tilanne on todellinen. Hajut ovat siis aidot ja ne kertovat koiralle vaarasta, koiran perimä vaikuttaa siihen, miten koira reagoi. Ei ole merkitystä liikkuuko peto omin jaloin vai pyörillä. Koirille merkitsevää on elekieli - täytettyjen petojen  kehonkieli on hyvin aidon uhkaava ja pedot on täyttänyt alansa erittäin kokenut ja taitava ammattilainen vain Petotestejä ® varten. Eläinten asennoissa yms. on huomioitu myös pienemmät koirat ja niihin kohdistuva katsekontakti.  Vaanivat pedothan eivät myöskään pidä ääntä, joten siksi pedot eivät ääntele.

Testeissä on käynyt todella runsaslukuinen joukko koiria, joilla on vahva luonnonpetokokemus (esim. Kokeneita SRVA-koiria ja muita työkoiria) ja reaktio Petotestien täytettyihin korreloi erittäin hyvin luonnonpetokohtaamisissa. Jokainen luonnonpetokohtaaminenkin on kuitenkin aina uniikki ja testitilanteessa voi olla muitakin vaikuttavia tekijöitä, esimerkiksi erittäin suuresti ratkaisee etäisyys petoon sekä onko koiran ja pedon välissä aita jne. 

​

Käyttäytyykö koira eri lailla omalla reviirillään kuin Petotestissä ® ? 
- Koiran todellinen toimintakyky ja rohkeus ei ole paikkasidonnaista. Käyttäytymistä tarkastellessa tulee muistaa käyttäytymisen kontekstisidonnaisuus. Esimerkiksi omalla reviirillä käyttäytymiseen vaikuttaa koiran luonneominaisuuksien lisäksi myös mm. opittu käytös, aidat, muu koiralauma sekä mahdolliset koiralle tärkeät resurssit. Epävarmempi koira saattaa kyetä toimimaan  tehokkaammin tutussa ympäristössä mm. opitun käytöksen turvin, mutta Petotesteissä koiran perusluonne kuitenkin paljastuu ja nimenomaan yksilötesteissä yksilöominaisuudet tulevat selvimmin esiin. Koiria on testattu myös omilla alueillaan ja epävarma koira on epävarma koira tosipaikan tullen myös omalla alueellaan. 

Koirien käyttäytymiseen vaikuttaa myös tilanteessa oleva ja vaikuttava vallitseva stressin ja kuormituksen lähtötilanne. Omalla tutulla alueella todennäköisesti koiran stressikuorma on matalampi kuin vieraalla alueella, jonne on kenties tultu autolla, jossa matkustamista koira voi jännittää jne. Kaikki tällaiset seikat vaikuttavat myös käyttäytymiseen. Myös etäisyys kohteeseen on ratkaiseva ja onko jotain aitoja välissä - näillä on erittäin suuri merkitys. Kauempana aidan takana oleva kohde on aina huomattavasti neutraalimpi vaihtoehto kuin lähellä ja ilman tuttua aitaa.
 
 

Miksi testissänne ei käytetä äänitehosteita?
- Vaaniva/saalistava eläin ei ääntele vaan hiljaa lähestyvä, tuijottava peto on koiralle aidompi ja haastavampi.
 

Miten koiran pitäisi reagoida Petotesteissä®  ?
- Toivottavin reaktio on selkeä, voimakas ja tulee välittömästi.
Koira voi yrittää karkottaa pedon, pitää sen paikallaan, ilmoittaa pedosta tai koira poistuu tilanteesta. Koira ei saisi lamaantua toimintakyvyttömäksi. Kaikilla koirilla rotuun katsomatta on sama periaate: Ne haluaisivat päästä uhkasta eroon, mutta vain pieni osa koirista kykenee toimimaan pedot karkottaen. Koiralle tulee testissä "taistele tai pakene"-tilanne, jossa se saattaa joskus joutua näiden kahden vaihtoehdon väliseen ristiriitatilanteeseen, jolloin koira alkaa esittää sijaistoimintoja. Koirille tyypillistä on myös yrittää selvittää tilanteita rauhanomaisin ja koiramaisin keinoin, jolloin koirat esittävät erilaisia rauhoittavia eleitä ja näinhän pääsääntöisesti monet arjen konfliktitilanteet ratkeavatkin. Toisinaan se pedon karkotusyritys on koiran valinta ja osalle koirista se tarjoaa myös mahdollisuuden purkaa käyttäytymistarpeita. Alkuhämmennyksen jälkeen suurin osa koirista kykenee  tekemään itselleen järkevimmän ratkaisun ja täytyy muistaa että myös tilanteesta poistuminen/pakeneminen on toimintakykyä ja koiran tekemä valinta sillä hetkellä. 

​

Onko testipaikka aidattu ja pidetäänkö koira hihnassa/liinassa?
- Mikäli testataan aidatulla alueella, sen on oltava aina riittävän suuri jotta koiralla on todella hyvä väistämis- tai pakomahdollisuus. (Pieni aidattu alue esim. tenniskenttä  ei ole riittävän tilava, emmekä testaa myöskään esimerkiksi jääkiekkokaukalossa, jossa koiralle voi aiheutua voimakas paineistuminen, kun sillä ei ole mahdollisuutta ottaa vapaasti haluamaansa etäisyyttä petoon ja koiran "maailma" päättyy laitaan, sen muodostaman näköesteenkin vuoksi)

Testissä käytetään aina pitkää n. 10m liinaa (Huom! Liinoja löytyy meiltä lainaksi!).
Liina on apuväline, jolla ei  kuitenkaan koskaan estetä millään tavalla koiraa ottamasta etäisyyttä petoon. Liina on vain ja ainoastaan turvavaruste, mutta se on myös koulutukselliselta kannalta tärkeä apu tarvittaessa. Näin testi pystytään päättämään turvallisesti ja oikea aikaisesti aina juuri siihen parhaaseen onnistumisen hetkeen, joka sitten kantaa hedelmää myöhemmin monella eri tavalla. 

Liina voi tietyissä tilanteissa olla myös vapaasti maassa ja näin koira "vapaana". Omistajakin joskus voi poistua paikalta kauemmas, seuraamaan koiran itsenäistä työskentelyä, tarjoten koiralle mahdollisuuden harjoitella itsenäistä työskentelyä. Näihin käytännönseikkoihin vaikuttaa aina kuitenkin se koira itsessään ja ensisijainen asia on koiran turvallisuus ja onnistuminen koulutustilanteessa. Ilman turvaliinan käyttöä olisi mahdollista tiettyjen koirayksilöiden kohdalla aiheuttaa peruuttamattomia ongelmia, jotka voisivat johtaa jopa koiran kuolemaan luonnonpetojen kanssa. Koulutustilanne on aina hallittu ja koiralähtöinen, ajatellen aina myös koiran tulevaisuutta ja mahdollista työkäyttöäkin. 


Mitä tarkoittaa laumatesti, voinko tuoda koirani sellaiseen? Montako koiraa voi olla kerrallaan laumatestissä?
- Laumatestaus on yksilötestejä täydentävä vaihtoehto ja suosittelemme lähtökohtaisesti, että koirat ovat käyneet yksilötesteissä aiemmin.  Laumatestaus antaa lisätietoja, mutta lähtökohtaisesti yksilötestaus on se koulutustapa, jolla toimimme ja jolla aloitetaan. Petotesteissä koirat ovat koulutustilanteessa, jossa pyritään aina huomioimaan se,  että kyse on jokaisen koiran yksilöllisistä ominaisuuksista ja niiden kartoittamisesta sekä koiran vahvistamisesta mahdollisimman optimaalisesti. Tämä ei onnistu aivan samalla tavalla laumatestissä kuin yksilötestissä.

Koirat toimivat laumassakin omina yksilöinään kuitenkin.   Laumatestauksen hyöty on aina parhaimmillaan silloin, kun koirat ovat käyneet yksilötesteissä joskus aiemmin (HUOM! Ei samana testipäivänä). Laumatesti tulee ikäänkuin mansikkana kakun päälle antaen lisätietoa mm. laumadynamiikasta jne. Laumatesteissä kaksi tai useampi koira ovat samaan aikaan testissä.    Laumatesti voidaan tehdä saman perheen koirille, jotka elävät yhdessä ja tulevat myös toimeen keskenään. Koirien lukumäärä on kahdesta ylöspäin, järkevä maksimi alkaa olla viisi tai kuusi koiraa kerralla. Jokainen koira tarvitsee aina oman ihmisen liinan päähän (liinoja saa meiltä lainaksi, mutta omistajan on hankittava apukädet).

"Apua - unohdin koirani rokotustodistuksen kotiin, voiko koirani osallistua testiin?"
- Emme tarkista rokotustodistuksia, mutta jokaisen koiranomistajan on syytä pitää koiriensa rokotussuoja aina  suositusten mukaisesti ajantasalla, liikkuipa missä hyvänsä tai oleilisi vain kotonurkilla. Koirat eivät saa olla testin aikana edes näköyhteydessä toisiinsa. Suosittelemme välttämään koirien keskinäistä kanssakäymistä myös itse testien ulkopuolellakin testialueen tuntumassa, sillä ensinnäkin testi kuormittaa koiria yksilöllisesti ja tästä johtuen koirat ovat usein väsyneitä eikä tuttavuus edes tuttuihin koiriin ole välttämättä koiralle mieluisaa. Lisäksi koirien keskinäiset leikit ja "keskustelut" saattavat häiritä testiä suorittavia koiria. 

Koirani on aggressiivinen muille koirille, voinko tuoda sen testiin? 
- Koirat tulevat testiin kukin omalla vuorollaan eivätkä koirat saa olla testin aikana edes näköyhteydessä toisiinsa. Suosittelemme välttämään kaikkea tuttujenkin koirien keskinäistä kanssakäymistä myös itse testien ulkopuolellakin testialueen tuntumassa, sillä ensinnäkin testi kuormittaa koiria yksilöllisesti ja tästä johtuen koirat ovat usein väsyneitä eikä kontakti edes tuttuihin koiriin ole välttämättä koiralle mieluisaa. Lisäksi koirien keskinäiset leikit ja "keskustelut" saattavat häiritä testiä suorittavia koiria. Mikäli koirasi on hyvin haastava, laitathan ilmoittautumiseen lisätiedon, niin järjestetään aikataulussa koirasi aika parhaalla mahdollisella tavalla päivään. 

Eikö koirat ole kuitenkin niin viisaita, että ne erottavat täytetyt pedot aidoista - eihän koiria voi huijata?  - Testeissä on käynyt jo yli 20 000 koiraa, joista todella runsaslukuinen joukko edustaa aivan kärkipään työkoiria (esim. SRVA-koirat, muut metsästyskoirat, karjatilojen yms. vahdit jne), joilla on takana lukuisia luonnonpetokohtaamisia ja ovat työssään todistettavasti toimivia. Nämä koirat ovat toimineet testeissämme samalla tavoin kuin aidoissa luonnonpetokohtaamisissa, testit siis korreloivat luonnonpetokohtaamisten kanssa erittäin hyvin. Monet käyvät myös harjoittelemassa suurpetojen kanssa työtä tekevien koirien kanssa esim. taukokaudella. 

Petotesteissä pedot ovat koirien näkökulmasta katsoen aitoja. Niissä yhdistyy aito hajumaailma, petojen vakuuttava ja uhkaava elekieli ja ammattitaitoinen petoeläinten ohjaus aina koirakohtaisesti -  nämä seikat vaikuttavat vahvasti siihen, että nämä todelliset työkoiratkin toimivat aivan kuten luonnonpetokohtaamisissa vaikka pedot ovatkin luonnonpetoja "jäykempiä" toiminnaltaan. Jokainen luonnonpetokohtaaminenkin on kuitenkin ainutlaatuinen ja tilanteissa vaikuttavat monet asiat, myös etäisyys petoon vaikuttaa koiran käytökseen. Mitä etäämpänä peto on koirasta, sen vähemmän se koiraa paineistaa ja pedon katseen suunta jne vaikuttavat. Myös saman koiran reaktio eri petoihin vaihtelee ja turvaetäisyys petoon on erilainen. Myös muut olosuhteet sekä koiran kokonaistilanne vaikuttaa paljon, mm. koiran stressitaso, levänneisyys, mahdolliset piilevät kiputilat jne.  


"Koirani ei välittänyt mitään pedosta" / "Koirani kusaisi petoon ja lähti paikalta"
- Koirat toimivat erilaisissa tilanteissa itsensä kannalta parhaaksi katsomallaan tavalla ja ne tekevät tilannearvioita ja valintoja sen mukaan.  Täytyy muistaa, että Lassie ja RinTinTin ovat elokuvahahmoja. Outo ja/tai uusi tilanne jännittää ja koirat turvautuvat monenlaisiin koiramaisiin keinoihin tällöin.  Meille ihmisille voi olla karua ajatella, että koirat ovat opportunisteja. Ne puolustavat resurssejaan vain niin kauan kuin kokevat siihen tarvetta - tärkein resurssi on se koiran oma henki tietenkin. 

Koirilla on monia tapoja selviytyä haasteista. Yksi keino selviytyä on tietenkin  koettaa karkottaa uhka, mutta aivan yhtä normaalia  on välttämiskäyttäytyminen, johon kuuluu myös sinne tänne virtsailu kaikenlaisen merkityksettömältä näyttävän haahuilun lisäksi. Tässä kohtaa tarkennus - tämä virtsailu ei ole ikinä Petotesteissä kohdistunut itse petoihin - ne jutut voidaan kuitata humoristisesti hauskana urbaanilegendana tai missä lie muussa tilanteessa tapahtuneena.  

Virtsailuahan nähdään usein sijaistoimintona, kun koira yrittää ratkaista ylipäätään  stressaavaa ja haastavaa tilannetta missä tahansa. Virtsailu sinne tänne on kovin tuttua esim. erilaisissa koulutustilanteissa ja siitä herää ihmisillä ajatuksia,  että "Se jallittaa omistajaa" yms - todellisuudessa koira joko rauhoittelee tilannetta,  on stressaantunut esim. koulutustehtävästä ja tarvitsee pienen breikin. Kun koira on kokenut paineistumista tai uhkaa, jossa se ei oikein tiedä, miten kannattaisi toimia,  se yrittää ratkaista asiaa erilaisin sijaistoiminnoin sekä esittää  myös rauhoittavia eleitä. 

Näitä ovat mm. maan nuuskiminen, selän kääntäminen, pään kääntäminen, huulten lipominen, turkin ravistelu yms. Nämä  eleet ovat usein hienovaraisia ja joskus ne jäävät omistajilta huomaamatta, tai ne tulkitaan väärin:"Ei se välitä". Nämä eleet ovat koirien tapa selvitä yleensäkin stressaavasta ja uhkaavasta tilanteesta. Se ei siis todellakaan tarkoita, etteikö koira "välitä" mitään tilanteesta. Erityisesti tämä tulkintavirhe tulisi huomioida muutoinkin arjessa, näin vältyttäisiin monilta turhilta puremilta ja ikäviltä tilanteilta arjessakin. Ennen kuin koirat esittävät hyökkääviä eleitä ja puolustavat itseään,  ne usein esittävät useita rauhoittavia eleitä selvittääkseen tilanteen rauhanomaisesti. Se karhu tai muu peto on koiran näkökulmasta katsoen oikea peto eli uhka, jonka kohtaamisessa koirat toimivat itsensä kannalta parhaaksi katsomallaan tavalla. Uhkatilanteen selvittäminen karkottamalla ei välttämättä olekaan koiran valinta. Osa koirista saattaa yllättäen mielistellä, esittää leikkiinkutsumiseleitä sekä käyttäytyä pentumaisesti. Nämä ovat koirien näkökulmasta katsoen monissa uhkatilanteessa usein toimivia keinoja - kun vastapuolelle esittää ei-uhkaavaa käyttäytymistä, uhkaava tilanne voi ratketa rauhanomaisesti ja tilanne ei eskaloidu pidemmälle. Osa koirista haluaa poistua tilanteesta kokonaan ja saavat sen vapaasti tehdä. Pakeneminenkin on toimintakykyä ja yksi tapa selvittää uhkaava tilanne. Osa koirista voi kuitenkin alkaa myös lamaantua, tällöin ne eivät kykene enää edes poistumaan ja alkaa esiintyä stressikäyttäytymistä ja tällaisessa tilanteessa testiä ei koskaan jatketa. 

Oman koiran käyttäytymiseen kannattaa suhtautua avoimin ja realistisin mielin aina, sillä se on ehdottomasti koiran ja myös omistajan etu. Näin pystyt olemaan koiranomistajana mahdollisimman reilu koirallesi ja asettaa sille haasteita ja tehtäviä juuri sille yksilölle sopivalla tasolla. Koiratkin ikääntyvät ja pitää muistaa, että iäkkäämpi koira ei enää halua samalla tavalla haastaa tai ottaa haasteita vastaan, sillä se puntaroi tilanteet myös omien voimiensa mukaan ja luonnollisesti erilaiset kognitiiviset taidotkin tuppaavat ikääntyneillä koirilla heikkenemään.

Koirat siis välittävät ja reagoivat, mutta jokainen yksilöllisellä tavalla ja joskus tämä voi olla hämmentävää, sillä koirien aiempi, opittu käytös voi poiketa suuresti siitä, miten ne ratkaisevat uusia ja outoja asioita. Koira voi käyttäytyä hyvin eri tavalla arkielämässä, omalla pihalla turvallisesti aidan takana, johon liittyy paljon vahvistehistoriaa vaikkapa postinkantajan "karkotuksesta". (Tulee muistaa toki sekin, että käyttäytymiseen vaikuttavat monet tekijät, esim. uni ja lepo, terveydentila, hormonaaliset seikat jne. )